Pokerissa on osattava panostaa oikein

Pokeri on erehdysten peli. Pokerissa on saatava vastustajat tekemään virheitä ja pystyttävä hyötymään niistä. Vastustajat on saatava maksamaan toiseksi parhailla käsillä. Avaimena on oikean kokoisen panoksen määrittäminen.

Otetaan esimerkiksi Erick Lindgrenin kaksi vuotta sitten $15 000 sisäänoston Five Diamond Poker Classicissa pelaama käsi. Lindgrenillä oli 6-7 eri maata keskiasemassa. Blindit maksoivat $200/$400, ja amerikkalainen pokerihai korotti $800. Nappi ja iso blindi maksoivat.

Floppiin tuli A-4-5, joista kaksi oli herttaa. Lindgren sai avoimen suoran vedon ja löi $1,1k ison blindin sökötettyä. Tavoitteena oli voittaa potti tässä ja nyt tai ainakin määritellä, oliko maksajalla värin veto. Nappi maksoi ja iso blindi kippasi.

Lindgren arvioi vastustajalla olevan jotakin sellaista kuin A-Q, koska hän oli hyvin tiukka pelaaja ja hän maksoi hyvin nopeasti. "Hän maksoi todella nopeasti, mikä on parin merkki", analysoi Lindgren.

Turnilla tuli 8 ja antoi Lindgrenille suoran. Hän löi $3k ja nappi maksoi. Lindgren piti maksusta, koska se kasvatti potin isoksi ja antoi mahdollisuuden voittaa vielä enemmän riverillä, mikäli siellä ei tulisi herttaa, koska vastustaja saattaisi uskoa hänen lyöneen värin vedolla.

Riverillä tuli 6. Lindgrenin piti määritellä tässä tilanteessa sopivan kokoinen panos, jotta vastustaja maksaisi ässäparilla. Hän löi $6k, mutta se oli liian paljon ja vastustaja kippasi.

"Halusin lyödä tarpeeksi paljon, jotta vastustaja uskoisi minun bluffaavan, mutta minun olisi pitänyt määritellä panoksen koko huolellisemmin", selitti pokerimestari jälkeenpäin.

Oikean kokoinen panos olisi ollut $3k. Se olisi näyttänyt bluffilta eikä olisi pelottanut vastustajaa kippaamaan. Pokerissa on saatava maksuja.

Riidit hukassa

Pokerissa vaaditaan hyvää pelinlukukykyä. Ammattilaisillakaan ei ole aina riidit kohdallaan, mutta väärä riidi ja pieni onnettaren apu toi Chip Jettille ison potin vuoden 2007 WSOP:n pääturnauksessa.

Jettin seurana istui valtavan merkkipinon takana keltanokka, josta  hänellä ei ollut mitään riidiä. Aiemmin vastustaja oli limpattuaan UTG:sta korottanut all-in ja pakottanut Jettin kippaamaan A-K:n. "Olin hieman hämillään tuon käden jälkeen. Hän pelasi käden niin simppelisti, että se vaikutti juonikkaalta", totesi Jett.

Blindien ollessa 200/400 Jett korotti 1025 cutoffista taskukaseilla, ja vastustaja maksoi korotuksen isosta blindista. Jett osui pohjasettiin, kun pöytään tuli K-Q-8 ruutuvedolla. Iso blindi sökötti ja Jett panosti 3300. "Uskoin hänellä olevan kuningas ja rukoilin, että hänellä olisi K-Q." Vastustaja tyytyi maksamaan lyönnin ja turnilla pöytään tuli suoran mahdollistava 9. Vastustaja sökötti uudelleen ja Jett panosti 4400. Vastustaja meni all-in työntäen kaikki 135 000 merkkiään keskelle.

Noin kymmenen kertaa potin kokoinen korotus sai Jettin mietteliääksi. Hän ei uskonut vastustajalta löytyvän suoraa, sillä valtava korotus vaikutti siltä kuin hän toivoisi Jettin kippaavan. Pohdinnan jälkeen Jett päätti maksaa loput 35 000 todetakseen vastustajalla olevan kädessään J-To ja saletit.

Vastustajan outo pelityyli sekä turhautuminen aiemmasta kipistä saivat Jettin tekemään huonon maksun. Hän oli 3:1 altavastaaja, mutta osui riverillä onnekkaasti kuninkaaseen ja sai täyskäden. Kokematon vastustaja teki valtavan korotuksen todennäköisesti sen takia, ettei hän halunnut joutua ohivedetyksi, mutta Jett luotti väärään riidiinsä viimeiseen asti ja maksoi sen perusteella. Tällä kertaa hän oli väärässä, mutta onnetar hoiti oman osuutensa mallikkaasti.

Luota vaistoihisi eikä vain matematiikkaan

Jos vaistot varoittavat, joskus voi olla oikein kipata niinkin hyvä käsi kuin rouvapari, vaikka potti antaisi maksulle kertoimeksi 2:1.

Cliff "Johnny Bax" Josephy joutui juuri edellä kuvatun kaltaiseen tilanteeseen Bellagion WPT-turnauksessa. Blindit olivat 500/1000 ja ante maksoi 100, kun varhaisesta positiosta limpattiin ja napilta korotettiin 4,5k. Josephylla oli pikkublindissa rouvapari.

Josephy halusi määritellä heti kätensä vahvuuden ja korotti uudelleen 13,5k, kun pinossa oli kuutioita 40k.  Varhaisen position pelaaja kippasi. Nappi päästi pitkän huokaisun, sanoi hänellä olevan kunnon käsi ja työnsi kaikki 31k keskelle.

Josephy sai maksulle pottikertoimeksi 2:1, mutta joutui tuumimaan, millä vastustaja oli mennyt all-in. Ässäparilla hän olisi tyytynyt normaalisti pelkästään maksamaan ja yrittänyt herutella loputkin Josephyn pinosta keskelle myöhemmin. Josephy ei ollut kuitenkaan pelannut tarpeeksi kauan tätä pelaajaa vastaan, jotta hän olisi tuntenut vastustajan pelityylin. Vastustaja saattoi pelata juuri päinvastoin kuin tavallisesti, ja hänellä saattoi hyvinkin olla ässäpari. Josephy luotti vaistoihinsa ja kippasi. Vastustaja ei näyttänyt korttejaan, eikä Josephy päässyt koskaan selville, mitä tällä oli.

Mieti mitä on lyönnin takana

Monesti kaikki on pelissä jo ennen floppia. Silloin on päästävä perille, mitä vastustajan lyönnin takana on.

Otetaan esimerkki brittiläisen ammattipelaaja Joe Beeversin ajatuksen juoksusta WSOP:n viime kesän pääturnauksessa. Blindit maksoivat 400/800 ja antella oli hintaa 100. Beevers istui keskiasemassa rouvat kädessään.

Yksi pelaaja korotti 3k, ja Beevers maksoi kuten nappi ja pikkublindikin. Beevers varustautui jo katsomaan flopin, kun iso blindi täräyttikin pöytään 25k, mikä oli enemmän kuin puolet britin stakista. Alkuperäinen korottaja kippasi ja Beevers alkoi tuumia. Hän oli nähnyt aikaisemmin ison blindin bluffaavan pari kertaa sekä tekevän ison lyönnin kahdesti. "Miksi niin paljon", kysyi Beevers, mutta vastustaja ei ollut puhetuulella. Oli siis pääteltävä, minkälaisia käsiä hänellä saattoi olla.

Ässäparin saattoi laskea pois, koska korotus oli niin iso, että vastustaja halusi voittaa sillä potin heti. Kurkopari oli toinen mahdollisuus, mutta silloinkin korotus oli liian iso. Beevers arvioi 15k olevan sopivampi korotus kurkoilla. A-K sopi hyvin kuvaan mukaan, mutta pöydässä oli kolme muuta pelaajaa, jotka olivat maksaneet korotuksen. Siellä saattoi olla yksi tai kaksi ässää tai kuningasta, ja se lisäsi Beeversin rouvaparin arvoa.

Vastustajalla saattoi olla myös jätkät tai sitä pienempi pari seiskapariin asti, joilla hän toivoi floppaavansa setin. Hänellä saattoi olla myös A-Q tai mahdollisesti A-J tai ässä pienen kikkerin kanssa. Beevers oli varma asiasta, työnsi kaikki keskelle ja iso blindi maksoi A-K:lla. Pöytään ei tullut apuja ja britti tuplasi.

Beevers teki oikean ratkaisun kahdesta syystä. Ensinnäkin vastustaja korotti niin paljon, että Beevers pystyi päättelemään hänen haluavan voittaa potin heti. Toiseksi Beevers päätteli muilla pelaajilla olevan osa ässistä ja kuninkaista ja Beeversin rouvapari oli käytännössä suosikki A-K:a vastaan.

Pokerikirjat voivat opettaa lukemaan vastustajaa hänen olemuksensa tai panostustensa perusteella, mutta yksikään kirja ei opeta toimimaan vaistojen varassa. Toisilla pelivaistot ovat kohdallaan alusta pitäen, toisilla ne kehittyvät vuosien pelikokemuksen mittaan. Välillä tunnetta on vaikea selittää, kertoo huippuammattilainen Gavin Smith, jonka terävät vaistot siivittivät hänet voittoon vuoden 2005 $10 000 WPT Mirage Poker Showdownissa.

Turnauksen finaalipöytä oli kutistunut viisikätiseksi blindien ollessa 10k/20k  ja anten maksaessa 2k, kun Gavin Smith korotti 75k kädessään A3, ja merkkijohdossa ollut aggressiivinen ammattilainen Kido Pham korotti 125k lisää. "Kidon nopea korotus vaikutti minusta heti heikkoudelta. Olin jo päättänyt, että mikäli kaikki kippaavat minuun asti, lyön loput merkit keskelle", kertoo Smith.

Pienellä pinolla pelanneen Smithin turnaus olisi ollut ohi, jos hän olisi hävinnyt käden. Kippaamalla Smithille olisi jäänyt edelleen hieman yli 500k. Muut pelaajat kippasivat ja Smith työnsi omalla vuorollaan loput 563k keskelle pöytää. Phamille jäi maksettavaa 363k. Hän mietti pitkään, mutta taipui lopulta maksamaan. Smith pyöritteli silmiään ja oli varma, että Phamin käsi oli parempi. Smithin yllätykseksi Pham käänsi pöytään K-Q:n. "Riidini oli sittenkin oikeassa. En voinut kuvitella, että hän maksaisi niin heikolla kädellä", selitti Smith.

Pham sai maksulleen pottikertoimeksi 2:1, mutta Smith oli vain 3:2 suosikki. Maksu ei silti ole Smithin mukaan automaatio, sillä hänellä on tässä tilanteessa usein A-K:n kaltainen käsi, jolloin Pham olisi ollut 3:1 altavastaaja.

Smith voitti jaon, kun pöytään tuli J-6-2-8-A, ja tämä potti näytteli tärkeää roolia, kun hän surffasi turnauksen voittoon ja 1,1 miljoonan dollarin ykköspalkintoon. Pokerinpelaajan pitää luottaa vaistoihinsa ja minä tein niin, kiteyttää Smith.

Määrittele vastustajan käsi aikaisin

Joskus on pantava porsliinia pottiin, jotta keskelle kerääntyisi enemmän jaettavaa. Toisinaan päämääränä on vastustajien pudottaminen ja joskus aggression tavoitteena on vain vastustajien käden vahvuuden määritteleminen. Oikein suoritettuna käden määrittely onnistuu niin hyvin, että vastustajat joutuvat pelaamaan avoimin kortein.

Rosenbloom ottaa esimerkin Bobby Baldwinin pelistä viime kesän WSOP:n pääturnauksessa. Blindit maksoivat 50/100. Baldwinilla oli QJ keskiasemassa ja hän korotti 300. Korotus oli paikallaan, koska Baldwin aikoi pelata käden ja halusi määritellä vastustajien vahvuuden. Seuraava pelaaja maksoi, muut kippasivat.

Floppi tuli 5-6-4, joista kaksi korttia oli ruutua. Baldwin löi 700 kahdella ylikortilla sekä värin vedolla. Vastustaja, joka pelasi kaikki kädet, maksoi tälläkin kertaa. Baldwinilla sattui olemaan värin veto, mutta hän olisi panostanut ilman sitäkin, koska maksaessaan vastustaja paljasti kätensä vahvuuden. Hänellä oli hyvin todennäköisesti kasi-, ysi- tai kymppipari. Hänellä ei voinut olla jätkä- tai rouvaparia, koska Baldwinilla oli QJ ja ässä- tai kurkoparilla hän olisi korottanut lisää ennen floppia. Baldwin ei uskonut vastustajalla olevan värin vetoa.

Turnin nelonen ei ollut ruutua ja kumpikin pelaaja sökötti. "Tiesin hänen maksavan, ja tiesin hänellä olevan kasi-, ysi- tai kymppipari", perusteli Baldwin peliään.

Riverillä tuli Q. Baldwin sai kärkiparin. Potissa oli 2100 ja hän löi 800. Vastustaja maksoi, mutta kippasi nähtyään Baldwinin rouvan.

Jos riverillä ei olisi tullut rouvaa, jätkää tai ruutua, Baldwin olisi sököttänyt, koska vastustaja olisi maksanut joka tapauksessa. Nyt hän halusi panostaa sen, mitä vihu suostuisi maksamaan huonommalla kädellä. "En halua lyödä niin paljon, että hän maksaisi vain paremmalla kädellä. Se olisi typerä lyönti", selitti Baldwin.

Baldwin saattoi lypsää keskinkertaisella kädellään, koska hän oli määritellyt vastustajan käden varhaisessa vaiheessa. "Jos sinulla on QJ, korotat potin ja joku maksaa, olet luultavasti altavastaaja. Silloin on parasta alkaa miettiä, kuinka potti on voitettavissa. Et voita sitä rouvalla ja jätkällä. Sinun on joko ryöstettävä se tai onnistuttava saamaan jonkin veroinen käsi", neuvoo neljä WSOP-ranneketta voittanut Baldwin.

Pelaa pelaajaa

Pelaa enemmän pelaajaa kuin omia korttejasi, kehottaa Steve Rosenbloom ja ottaa esimerkin Mark Seifin pelistä WSOP:n tämän vuoden pääturnauksessa. Normaalisti pelaajaa pelattaessa on pantava merkille vastustajan pelityyli, panostusmallit ja koko historia. Tässä tapauksessa myös vaatetus ja koko olemus antoi lisävinkkiä.

Blindit maksoivat 50/100, kun Seif sai nelosparin isossa blindissa. Keskipositiossa istunut pelaaja limppasi ja cutoff korotti 300. Seif samoin kuin limpperikin maksoivat.

Floppi tuli A-3-K kahdella padalla. Seif oli matkassa pienellä parilla, kun pöydässä oli kaksi ylikorttia, ja katsoi parhaimmaksi sököttää. Keskipositio sökötti niinikään, ja cutoff löi 500. Seif korotti 1200. Pienehkön korotuksen oli tarkoitus näyttää houkuttelevan maksua. Seif toivoi, ettei vastustajalla olisi ässää ja halusi tämän pelaavan "hyvää pokeria".

Vastustaja oli Euroopasta ja piti yllään kasinon mainospaitaa, joka oli napitettuna ylös asti. Myös jakaus oli ojennuksessa, ja hän näytti juuri sellaiselta henkilöltä, joka pelaisi "hyvää pokeria" ja kippaisi, jos hänellä ei olisi ässää.

Seif oli oikeassa. Limpperi kippasi ja myös korottaja luovutti. "Joskus floppi osuu hyvin", totesi Seif haaliessaan potin itselleen.

Kuinka ässäpari on pelattava alkupelissä?

Mitä teet, kun saat turnauksen alussa ässäparin, stäkit ovat isot ja peli on aggressiivista? "Minun mielestäni ei ole ikinä syytä kipata ässiä", tarjoaa turnauspelaamisen veteraani David Plastik  vastaukseksi. "Minulle on vaikeata kipata jopa kuninkaat ennen floppia".

Plastik joutuikin ässäparinsa kanssa vaikean päätöksen eteen pelatessaan WSOP:n päätapahtumaa viime kesänä. Keskiposition pelaaja korotti standardikorotuksen 300 blindien ollessa 50/100. Plastik korotti uudelleen 875 aikomuksenaan saada peli heads up. Vasemmalta puolelta tuli kuitenkin uusi korotus 1300. Alkuperäinen korottaja luovutti, ja Plastik korotti mietinnän jälkeen 4000. Tuttu pelaaja mietti aikansa, heitti kortit pakkaan ja sanoi pidelleensä kuningasparia.

Plastik puolustaa peliään sillä, että hänen suurella vastakorotuksellaan olisi voinut olla myös erilainen vaikutus vastustajaan ja merkit olisivat saattaneet mennä keskelle suuren korotuksen vuoksi, jos vastustaja olisi pitänyt sitä pelottelevana liikkeenä. Monet maksavat ässillä ja rakentavat ansan. Plastik teki päinvastoin ja yritti virittää pyydyksen isolla vastakorotuksella. Nyt vastustaja osasi kuitenkin luopua korteistaan oikeassa paikassa.

Jätkäpari on vaikea pelata

Harvat kädet ovat yhtä vaarallisia No Limit Hold'emissa kuin jätkäpari. Se on tarpeeksi hyvä pelattavaksi, koska se on yli 3:1 suosikki kahta satunnaista korttia vastaan. Toisaalta jätkäparilla saattaa joutua vakaviin ongelmiin, koska flopilla tulee ylikortti hieman useammin kuin joka toinen kerta. Pöydän ja vastustajan lukeminen on tärkeää, mutta ehkä kaikkein ratkaisevinta on pystyä luopumaan kädestä, jos ei pysty hallitsemaan potin kokoa.

WSOP-rannekkeen omistaja Lee Watkinson pelasi jätkäparin WPT Doyle Brunson North American Poker Classicissa. Turnauksen sisäänosto maksoi 15 000 dollaria. Blindit olivat 200/400 ja antella oli hintaa 50, kun Watkinson korotti varhaisesta asemasta 1,5k. Aggressiivinen ammattilainen Max Pescatori maksoi keskiasemasta. Muut kippasivat.

Floppi tuli A-K-K eri maata, mikä on yksi pahimmista yhdistelmistä, mitä jätkäparilla voi saada. Toisaalta se on ehkä yksi parhaista flopeista, mikäli haluaa viedä jätkäparin näyttöön asti. "A-K-K ikään kuin tappaa toiminnan, koska jos sinulla on ässä, pelkäät kuningasta. Jos sinulla on kuningas, pelkäät säikäyttäväsi vastustajan", selostaa Watkinson.

Floppi sökötettiin. Turnilla tuli rouva. Watkinson sökötti jälleen, Pescatori löi kolmanneksen potista - maksu. "Se ei maksanut kovin paljon, enkä uskonut hänellä olevan ässää tai kuningasta. Ajattelin hänellä olevan kaksi pienempää korttia tai pienempi pari", perusteli Watkinson peliään.

Watkinsonin maksu vaikuttaa heikolta peliltä, mutta siinä oli taka-ajatus. "Maksaessani hänen täytyi lukea minulla olevan ässä, ehkä ilman kikkeriä, mutta ässä joka tapauksessa". Lisäksi oli paljon muita mahdollisuuksia, joilla Watkinson saattoi maksaa. Hänellä saattoi olla myös kuningas tai J-T. Siksi maksu sai vastustajan asettumaan aloilleen.

Riverillä tuli tyhjä kortti ja Watkinson sökötti. Jos Pescatori olisi lyönyt riverillä, Watkinson olisi laskenut hänellä olevan kolme kuningasta tai parempi käsi ja joutunut kippaamaan. Nyt italialainen sökötti ja heitti pois kätensä, kun Watkinson paljasti jätkäparinsa. "Kun maksoin turnilla, hänen oli helpompi laskea minulla olevan vahvempi käsi kuin jätkäpari", arvioi Watkinson ja päätteli Pescatorin pelänneen todennäköisesti ässää tai mahdollisesti hitaasti pelattua täyskättä.

Vastustajan lukeminen Patrik Antoniuksen silmin

Steve Rosenbloom pakinoi vastustajan lukemisesta ja antaa esimerkin Patrik Antoniuksen pelistä WPT Championshipissä viime huhtikuussa.

Turnauksen ante oli 150, blindit 600/1200. Antoniuksella oli JT. Isoin stacki limppasi UTG, Antonius korotti 5k, Mark Seif maksoi pikkublindilla ja UTG maksoi.

Floppi 33x7 antoi Antoniukselle värin vedon ja kaksi ylikorttia. Vastustajat sököttivät. Antonius löi 12k. Seif maksoi. UTG luovutti.

Turn T. Seif passasi, Antonius löi 32k - all-in. "Tiesin, ettei hänellä ollut kolmosta, koska hän ei olisi maksanut 5k:n korotusta ennen floppia A-3:lla. Laskin hänellä olevan taskupari tai värin veto", tuumi Antonius.

"Jos hänellä olisi kurko- tai ässäpari, hän olisi korottanut uudelleen ennen floppia. Rouvaparilla hän olisi iso ennakkosuosikki. Joten, katsoin kaveria silmiin ja näin, ettei hänellä ollut vahvaa kättä. Jos hänellä olisi ylipari, minulla olisi silti värin veto ja kaksi outtia täyskäteen", järkeili Antonius ja maksoi.

River Jx. Seifillä oli kasipari. Antonius voitti ison potin ja tuli toiseksi turnauksessa. "Hän meni niin nopeasti all-in. Jos hänellä olisi ollut täyskäsi, hän olisi harkinnut hieman pitempään, kuinka saisi minulta enemmän merkkejä. Tottelin vaistojani, maksoin ja loppu oli onnellinen", kommentoi Antonius peliään.